Johdanto
Ruokahävikki on vakava haaste nykyiselle globaalille ruokajärjestelmälle, johon sisältyy epäsymmetriaa, paradokseja ja eriarvoisuutta. Vuonna 2011 FAO (YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö) arvioi, että vuosittain kolmasosa maailman ruoasta päätyy hävikiksi. FUSION -hanke arvioi EU:n alueella vuosittaisen ruokahävikin olevan 88 miljoonaa tonnia, minkä arvo on noin 143 miljardia euroa.
Mutta ruokahävikki ei ole vain taloudellinen tai eettinen kysymys, se vaikuttaa myös ympäristöön. UNEP Food Waste Index 2021:n mukaan ruokahävikki aiheuttaa 8-10 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä, mikä aiheuttaa ilmastonmuutosta. Siksi YK sisällytti kestävän kehityksen tavoitteeseen 12.3 ”maailmanlaajuisen ruokahävikin puolittamisen asukasta kohden vähittäis- ja kuluttajatasolla sekä ruokahävikin vähentämisen maataloustuotannossa ja toimitusketjuissa vuoteen 2030 mennessä”.
Ruokahävikki on haastava aihe julkisille ruokapalveluille etenkin maissa, joissa ei ole vielä luotu asianmukaista ruokahävikkipolitiikkaa tai hävikin mittaustapoja.
Tähän kootut toimintaohjeet koskevat ruokahävikkistrategian kehittämistä, hankintakriteereitä ruokahävikin vähentämiseksi ja erilaisia tapoja hävikin mittaamiseen ja seurantaan. Lisäksi useat toimintaohjeet tarjoavat käytännön neuvoja ruokapalvelualan ammattilaisille ja muille sidosryhmille siitä, miten lisätä tietoisuutta ruokahävikistä ja mikä tärkeintä, miten ehkäistä sen syntymistä.