Kestävyys ja elintarvikkeet käytännön kontekstissa

Julkisiin aterioihin vaikuttavat useat politiikan alat. Kestävyyden kannalta tärkeimpiä ovat ne jotka liittyvät ruokaan, julkisiin hankintoihin, ilmastonmuutokseen ja resurssien käyttöön. Näiden poliitikan alojen yhteisiä tavoitteita ovat nykyistä vihreämmän maatalouden edistäminen, terveellisten ruokavaliomuutosten tukeminen sekä resurssien tehokkaan käytön ja kiertotalouden edistäminen. Julkiset hankinnat ja ruokapalveluiden toteuttamat muutokset toimivat välineinä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030 (Agenda 2030) ja sen kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDGs) antoivat maailmanlaajuisesti suuntaa kaikille kestävän kehityksen politiikan aloille. Kullekin 17:sta kestävän kehityksen tavoitteelle ja alatavoitteelle määriteltiin indikaattorit edistymisen seuraamiseksi.

Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030 (Agenda 2030) sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals, SDG) jotka asettivat maailmanlaajuisesti suunnan kaikille kestävän kehityksen poliitikan aloille. Kullekin 17:sta kehitystavoitteelle määriteltiin alatavoitteet ja mittarit niiden edistymisen seuraamiseksi.

Kaikkein tärkeimpiä politiikan aloja (muttei pelkästään) kestävämpien julkisten aterioiden kannalta ovat kohdat: #2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta sekä #12 Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys, saavuttaa luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö, ja (alatavoite 12.7) edistää kestäviä julkisia hankintoja. Näitä tavoitteita koskevia toimintaohjeita löytyy kokoelmasta: Julkiset hankinnat, Luomuruoka, Muutosstrategiat

Tässä EU:n strategisessa asiakirjassa asetetaan kehykset oikeudenmukaiselle siirtymiselle kohti aiempaa vihreämpää ja ilmastoneutraalia Eurooppaa. Vihreän kehityksen ohjelmassa käsitellään politiikan aloja, jotka vaikuttavat ilmastoon, resurssitehokkuuteen, ekosysteemeihin ja luonnon monimuotoisuuteen, sekä alueelliseen ja maaseudun kehittämiseen, sekä liikkuvuuteen ja kauppasuhteisiin kolmansien maiden kanssa. Luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia, kiertotalouden toimintasuunnitelma, Pellolta pöytään -strategia ja kertakäyttömuovien kielto ovat kaikki juurtuneet Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan. Katso toimintaohjekokoelmamme Muutosstrategiat, Resurssitehokkuus, Viestintä ja valmiuksien kehittäminen

Tässä strategiassavastataan kattavasti kestävien ruokajärjestelmien haasteisiin ja tunnistetaan yhteydet, jotka vallitsevat ihmisten, yhteiskuntien ja planeetan terveyden välillä. Pellolta pöytään -strategiassa käsitellään kaupunkien ja maaseudun välisiä ruokaan liittyviä suhteita, ruokaturvaa, terveellisiä ruokavalioita, myös uusien ja pienten toimittajien muodostamia toimitusketjuja sekä luomuviljelyä ja ilmastoystävällisiä ruokaketjuja. Julkisille ruokapalveluille voidaan myös ehdottaa pakollisia vähimmäiskriteerejä kestävien elintarvikkeiden hankinnalle. Luomuruoka, Terveelliset ja kasvipohjaiset ruokavaliot, Yhteistyö maanviljelijöiden kanssa tarjoaa toimintaohjeita, joiden avulla voit tehdä julkisista aterioista kestävämpiä ja ilmastoneutraalimpia.

Tässä suunnitelmassa aiempaa suunnitelmaa luonnonmukaisesta maataloudesta ja elintarvikkeiden kulutuksesta viedään eteenpäin kohti vuotta 2030. Vuonna 2021 julkaistun uuden toimintasuunnitelman tavoitteena on, että 25 prosenttia EU:n maatalousmaasta osoitetaan luonnonmukaiseen tuotantoon vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toimintasuunnitelmassa kannustetaan toimiin, joilla edistetään luonnonmukaisten tuotteiden kysyntää kuluttajien keskuudessa ja luonnonmukaisten tuotteiden sisällyttämistä osaksi julkisia ja yksityisiä ruokapalveluita. Luomutuotteiden tuotannon ja kulutuksen etuja ovat aiempaa ympäristöystävällisempi maatalous, eläinten hyvinvoinnin ja luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen, sekä myönteinen vaikutus ihmisten terveyteen.Luomuruoka, Julkiset hankinnat, Yhteistyö maanviljelijöiden kanssa tarjoavat toimintaohjeita, joilla helpotetaan luomutuotteiden hankintaa ja käyttöä julkisissa aterioissa.

Tässä toimintasuunnitelmassa kannustetaan käyttämään nykyisiä resursseja aiempaa tehokkaammin ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja nykytuotanto- ja kulutustottumusten ilmastojalanjäljen pienentämiseksi. Suunnitelman tavoitteena on edistää yhteistyötä ja yrittäjyyttä, joka johtaa uusiin liiketoimintamalleihin ja kumppanuuksiin. Kiertotalouden toimintasuunnitelma tarjoaa tulevaisuuteen suuntautuneen ohjelman aiempaa puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan saavuttamiseksi. Lisäksi siinä käsitellään tarvetta vähentää ruokahävikkiä ja liiallista pakkaamista sekä kannustetaan biopohjaisten materiaalien käyttöön.Resurssitehokkuus ja Ruokahävikki tarjoavat toimintaohjeita, jotka helpottavat julkisia aterioita koskevien tavoitteiden ja kiertotalouden toimintasuunnitelman toteuttamista.

Julkiset hankinnat ovat kokonaisuudessaan 14% EU:n BKT:stä (EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, 2020), ja ne voivat vahvistaa kestävien tuotteiden kysyntää. GPP -kriteerit ja -tavoitteet kehitettiin tukemaan julkisia hankkijoita tämän potentiaalin hyödyntämiseksi. GPP -kriteerit, joilla on erityistä merkitystä julkisten aterioiden kannalta, koskevat elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden hankintaa. Julkiset hankinnat tarjoaa toimintaohjeita, joilla helpotetaan GPP -kriteerien käyttöä. Toimintaohjeilla on merkitystä hankkijoille, toimittajille ja ruokapalveluorganisaatioille.